“Varmistaminen on kiipeilyssä toimintaa, jolla varaudutaan kiipeilijän putoamiseen ja tämän tapahtuessa putoamisen hallitsemista.”
WAU! Suora lainaus Wikipediasta kiteyttää loistavasti sen, mitä ennakointityö tarkoittaa työelämässä!
Ennakointi on yksi tärkeimmistä työelämän taidoista ja ajattelin, että tätä aihepiiriä on hyvä käsitellä ainakin yhden blogitekstin verran.
Mitä se ennakointityö työelämässä oikein tarkoittaa? Kuten kiipeilyssä, myös työelämässä ennakoinnilla on todella suuri vaikutus henkilön toimintakykyyn – etenkin työelämän muutostilanteissa.
Olen urani varrella todistanut lukuisia tilanteita, joissa esimerkiksi työn yhtäkkinen päättyminen on tuonut ikäviä yllätyksiä niin talouden kuin henkilökohtaisen elämän puolelle ja näissä tilanteissa stressi on syönyt energiaa ja toimintavalmiuksia uuden suunnan miettimiseltä ja uuden työn löytämiseltä. Mielestäni ennakoinnin tärkeydestä puhutaan aivan liian vähän ja siksi haluan nostaa muutamia asioita melko suorasanaisestikin esille.
Suurin syy, miksi ennakointityössä epäonnistutaan on se, että riskien realisoitumista ei pidetä todennäköisenä.
Ennakointi on mahdollista vain silloin, kun on kyky hyväksyä myös epämiellyttävien tulevaisuuden skenaarioiden mahdollisuus ja siksi haluan puhua “kielletyistäkin” asioista ääneen. Kiipeilyssä varaudutaan putoamiseen ja toimenpiteet tilanteen varalle tehdään etukäteen – miksi tämä ei pätisi työelämään? Yllättäviin tilanteisiin tulee varautua silloin, kun asiat ovat hyvin.
Meillä on lähihistoriassa paljon työelämää koskettaneita muutoksia, jotka ovat “ravistelleet” kuolemattomina pidettyjä instituutioita ja itsestäänselvyytenä pitämiämme asioita (esimerkiksi ansiosidonnaisia päivärahoja on leikattu, ammattisuoja on lyhennetty lähes olemattomalle tasolle ja TE-palvelut ja ELY-keskukset nykymuotoisenaan lakkautetaan). Nämä muutokset koskettavat kaikkia ja ovat tuntuneet monen mielestä epäreilulle ja se on täysin ymmärrettävää. Meille hoetaan lapsesta asti mantraa “kyllä yhteiskunta pitää huolen”, mutta meitä ei valmistella mitenkään siihen, jos yhteiskunnan tukiverkko ei jokaisessa tilanteessa täysin aukoton olekaan tai jos se ei jonain päivänä olekaan yhtä kattava kuin nyt. Mikäli sokeasti vain luotetaan siihen, että ”joku” meistä kyllä huolehtii, silloin tosiasiassa ohjakset ei ole täysin omissa käsissämme.
Kuten kiipeilyssäkin, myös työelämässä “varmistaminen” on tärkeää – ja varmistuksen pitävyys on jokaisen meidän itsemme vastuulla.
Ennakointityö ei kuitenkaan tarkoita pelkästään vastuun ottamista tai “pahan päivän varalle” varautumista. Itseasiassa ennakoinnin kautta tulee saavuttaneeksi myös enemmän hallintaa omasta elämästä ja vapautta tehdä omaa uraa koskevia päätöksiä. Esimerkiksi työpaikan vaihtaminen tai alan vaihtaminen on helpompaa ja ennen kaikkea omilla ehdoilla tapahtuva asia silloin, kun ennakointityössä on onnistuttu. Miten ennakointia sitten voi tehdä ja mihin asioihin huomiota tulisi kiinnittää? Yksi tärkeä ennakointia auttava asia on kysyä itseltään, mikä on oma ”Plan B”. Toisin sanoen, miten on varautunut siihen, jos (yksi) tulonlähde katoaa? Onko olemassa useampi tulonlähde? Voisiko omaan suunnitelmaan sisällyttää sellaisen? Mitä aikoo tehdä, jos jotain yllättävää tapahtuu?
-Taru-